Category Archives: Artikkeli

Kaupanteon perinteitä Lappeenrannan kauppatorilla

Sari Tuuva-Hongisto

 

Klikkaa artikkeliin!

Artikkeli pohjautuu etnografiseen muistitietotutkimukseen Lappeenrannan kauppatorista, joka on toteutettu vuonna 2014. Tutkimuksen pääasiallisena aineistona ovat haastattelut entisten ja nykyisten torikauppiaiden kanssa, etnografiset kenttätyöt sekä kirjalliset aineistot. Artikkeli keskittyy torikaupan perinteeseen ja torikaupan kuvaamiseen.

Tutkimuksen metodologisena taustana on etnografinen muistitietotutkimus. Toria tarkastellaan artikkelissa etnografiselta lähietäisyydeltä koettuna ja elettynä, paikkana, jota tuotetaan puhumalla ja muistelemalla. Tori on eräänlainen muistin paikka, jonka muisteluun kytkeytyy rikas suullinen perinne ja puhekulttuuri, jota ovat ylläpitäneet niin kauppiaat kuin kaupunkilaisetkin.

Lappeenrannassa torikaupalla on pitkät perinteet keskiajalta lähtien. Nykyisen torin muistettu ja muisteltu kukoistus syntyi sotien jälkeen, kun kauppa Viipuriin loppui ja lähiseudun kauppiaiden torimatkat suuntautuivat entistä enemmän Lappeenrantaan. Lappeenrannan torilla on useita omia paikallisia erikoisuuksiaan, tunnetuimpina täytetyt lihapiirakat, vedyt ja atomit, sekä lähiseudun viljelijöiden tuotteet. Tori on säilyttänyt viljelijätorin ja tuottajatorin omaleimaisuutta ja perinteisen torikaupan traditiota.

Tori syntyy kauppiastaan, kauppiaat ovat osa torin olemusta ja identiteettiä. Tori tarjoaa lähiruokaa ja laatua, tuttuutta ja paikallista erityisyyttä. Torikaupalle on luonteenomaista omanlaisensa supliikki ja elävä puhekulttuuri sekä tunnelma ja elämyksellisyys. Torikauppa perustuu pitkäaikaisille asiakassuhteille ja personoidulle kaupanteolle.

 

Abstract

Trade traditions at the marketplace in Lappeenranta

The article is based on ethnographic oral histories of the marketplace in Lappeenranta. The main research materials are interviews with the former and present market vendors, ethnographic fieldwork at the marketplace, and literary sources. The study was conducted in 2014. The article focusses on the market trade traditions at the Lappeenranta marketplace and descriptions of this trade.

The methodological background is an ethnographic approach to oral history. The marketplace is approached in terms of ethnographic closeness, as lived and experienced, produced by narrating and remembering. The marketplace is a site of memory (lieu de memoire), which has many reminiscers and narrators as well as rich oral tradition and oral culture maintained by vendors and customers.

Market trade in Lappeenranta has a long history, going back to the Middle Ages. The remembered and reminisced marketplace was established after the World War II when trade to Vyborg ended and the nearby producers transferred their trade to Lappeenranta. Several local specialities can be found at the marketplace in Lappeenranta, the most famous being the stuffed meat pies, vety and atomi, as well the products from nearby farmers. The marketplace has retained the traditional producers’ and farmers’ market traditions.

The marketplace is created through its vendors, and the vendors are part of the market’s essence and identity. They offer local food and quality, familiarity and local specialties. The market trade is characterised by its lively oral traditions, as well as its atmosphere and value added by experience. Vending at this marketplace is based on long-term customer relationships and personalised shopping.

SaveSave

SaveSave

SaveSave

Tieto, valta ja vastuu erityislasten hoidossa

Pilvi Hämeenaho

 

Artikkelissa tarkastelen sitä, kuinka erityislasten vanhempien tieto ja asiantuntemus lasta koskevissa asioissa rakentuu ja kuinka siihen suhtaudutaan auttamistyön tilanteissa. Aineistoni koostuu vanhempien kokemuskertomuksista, joissa he kuvaavat erityislapsen vanhemmuuteen kasvua sekä kohtaamisia ammattilaisten kanssa auttamistyön kentillä. Tutkimukseni rakentaa kuvan epäsymmetriselle vallalle perustuvasta vuorovaikutuksesta, jossa ammattilaisen ja asiakkaan roolia määrittelevät kulttuuriset kategoriat vaikuttavat vanhempien mahdollisuuksiin osallistua auttamistyön neuvotteluihin. Näiden kategorioiden mukaan asiakkaan roolina on olla tiedon ja avun vastaanottaja, minkä seurauksena heidän asiantuntijuudelleen ei ole luontevaa paikkaa lapsen hoitoa ja kuntoutusta koskevissa neuvotteluissa.

Vanhempien kokemuskertomusten mukaan heidän monipuolinen asiantuntemuksensa ei aina tule tunnistetuksi, eikä heidän tietojaan kuulla tai huomioida riittävästi. Tämän vuoksi vanhemmat kokevat joskus voimakasta tarvetta puolustaa lapsensa asiaa rikkomalla asiakkaalle annettua tiedon vastaanottajan roolia. Vanhempien toiminnan taustalla on huoli lapsesta ja siitä, pystyvätkö ammattilaiset omien erityisalojensa tuntijoina näkemään lapsen kokonaisvaltaiset tarpeet. Lapselle parasta hoitoa ja kuntoutusta ei ole mahdollista suunnitella ilman riittävää ymmärrystä lapsen arkielämästä. Vaikka hoitoa koskevan päätöksenteon tulee perustua ammattilaisten tiedolle, myös vanhemmilla oleva kokonaisvaltainen ymmärrys lapsen arjesta on tietoa, jota tarvitaan hoidon suunnittelun tueksi. Nostankin artikkelissani esiin tarpeen uusintaa asiakkaan kategoriaan sisäänkirjoitettuja käsityksiä asiakkaan toimijuudesta ja asiantuntemuksesta. Tutkimukseni osoittaa myös, kuinka tärkeää on pyrkiä erilaisten tietoperustojen tunnistamiseen ja yhteensovittamiseen, jotta toiminnan tavoitteena oleva lapsen paras voidaan saavuttaa.

Lue artikkeli

 

 

Knowledge, power and responsibility in the health care for special needs children

The article explores what kind of knowledge parents of special needs children have and how their expertise on their child is recognised in multi-professional negotiations related to child’s treatment and rehabilitation. The issue is studied from the perspective of parents. The data used consists of parents’ narratives about the growth to parenting a special needs child. The narratives also illuminate how parents have experienced their role and agency in collaboration with professionals.

The starting point of the analysis is the recognition of the cultural categories that create asymmetrical power relations between clients and professionals in health care systems. These categories produce and strengthen the role expectations that qualify the clients’ position as subordinate to professionals and accord the clients the role of a receiver of help and information provided by professionals and experts. Within this categorical thinking it may be difficult to recognise the value of clients’ knowledge as it emanates from a knowledge system different than the bio-medical knowledge of professionals.

The parents’ narratives reveal that their comprehensive knowledge of their child is not always taken into account when decisions about the child’s treatment are made. From this follows that sometimes parents feel forced to challenge their role only as a client and strive for a role of an expert. Albeit the professionals’ understanding and medical expertise is the most important source of knowledge in decision-making, the analysis shows how parents also have multifaceted expertise on their child, which has high importance when the child’s best interests are pursued.

Cultural categories and the role expectations ensued by them should be rethought and altered to represent the breadth of clients’ knowledge and expertise. The research also brings to light the need to find ways to combine different knowledge systems in order to develop collaboration between parents and professionals.

Read the article