Category Archives: Elore 1/2014

Itämainen tanssi, performatiivisuus ja liikkuvat erot

Laukkanen, Anu 2012: Liikuttavat erot. Etnografisia kohtaamisia itämaisessa tanssissa. Turun yliopiston julkaisuja C 355. Turku: Turun yliopisto. 226 sivua.

[Online]

Inka Juslin

 

Tanssintutkimus on ala, joka tulee lähelle lukijaa esimerkiksi oman käytännön kokemuksen ja harrastuksen kautta. Tanssin tutkimiseen sisältyy monia mahdollisuuksia puhutella erilaisia yleisöjä.  Tutkimus voi myös herättää laajempaa yhteiskuntapoliittista keskustelua. Näin silloin, kun etnografinen aineisto kuvaa ajankohtaisia sosiaalisia käytänteitä ja kulttuurisia kohtaamisia.

Anu Laukkasen odotettu väitöskirja, jonka artikkelit ovat ilmestyessään herättäneet paljon keskustelua, on koottu ansiokkaasti uudeksi teokseksi. Artikkeliväitöskirjassa sukellukset eri aineistoihin merkitsevät tutkijalle lähtökohtien ja tulokulmien moninaisuutta, jopa erityistä joustavuutta tutkija-minän etnografisissa artikulaatioissa. Onnistuminen tässä tehtävässä on yksi lajityypin haasteista ja mahdollisuuksista. Continue reading

Tärkeä tutkimus näkövammaisten historiasta

Huuskonen, Kari 2013: Pimeyden puolelta. Modernisaation kokemukset näkövammaisten kerrontayhteisössä. Helsinki: Unigrafia Yliopistopaino. 245 sivua.

[online] [24.2.2014]

Eija Stark

 

Sosiologia tieteenalana tutkii modernia yhteiskuntaa, sen muotoutumista ja siinä ilmeneviä piirteitä. Kun tutustuu Helsingin yliopiston sosiologian oppiaineen nettisivuihin, on modernin käsite kokenut siellä inflaation eikä sitä enää löydy tämän hetken sosiologista tutkimusta kuvaavasta esittelytekstistä. Sen sijaan modernin ja modernisaation käsitteet ovat suodattuneet paradigmaattiseen asemaan niin folkloristiikan kuin kansatieteenkin 2000-luvun tutkimuksiin. Molemmilta aloilta on julkaistu useita tutkimuksia, joissa päähuomio on ollut vanha ilmiön sitominen modernin yhteiskunnan syntyyn tai modernisaatioon ja sen selittämiseen, miten jokin kulttuurin ilmiö on muuttunut vuosisataisessa kehityskulussa tai saanut uusia merkityksiä yhteiskunnallisten olojen muuttuessa. Oppihistorialliselta kannalta on siis vähintäänkin kiinnostavaa, että moderni ja modernisaatio ovat tällä hetkellä leimallisesti perinnetieteellisten tai niitä läheisesti hyödyntävien alojen vakiotermistöä. Tähän taustaan asettuu myös Kari Huuskosen tutkimus näkövammaisista sosiaalisina toimijoina suomalaisessa 1900-luvun yhteiskuntahistoriassa. Tutkimus on väitöskirja Helsingin yliopiston folkloristiikan oppiaineeseen ja se on luettavissa E-thesis -muotoisenaContinue reading

Syntymä maailmojen yhdistäjänä

Saarimäki 2012Saarimäki, Pasi, Hytönen, Kirsi-Maria & Niskanen, Heli (toim.) 2012: Lapsi matkalla maailmaan. Historiallisia ja kulttuurisia näkökulmia syntymään. Historiallinen Arkisto 135. Helsinki: SKS. 418 sivua.

Ulla Savolainen

 

Artikkelikokoelmassa  Lapsi matkalla maailmaan. Historiallisia ja kulttuurisia näkökulmia syntymään tarkastellaan lapsen syntymää eri aikoina ja eri yhteisöissä. Kirjassa mennyttä suhteutetaan nykyisyyteen ja tuodaan esiin sitä, että äitiyteen, raskauteen ja lapsen syntymään kytkeytyy samankaltaisia tunteita ja ilmiöitä huolimatta erilaisista kulttuureista, käytänteistä ja normeista. Lapsen syntymä tuottaa ympäristöönsä analogisen liikahduksen kaikkina aikoina. Continue reading

Kansanelämän piirteitä, paikkoja ja menetelmiä

Hovi et al 2013Hovi, Tuomas, Hänninen, Kirsi,  Leppälahti, Merja & Vasenkari, Maria (toim.) 2013: Viisas matkassa, vara laukussa. Näkökulmia kansanperinteen tutkimukseen. Folkloristiikan julkaisuja 3. Turku: Turun yliopisto. 304 sivua.

Tuija Saarinen

 

Turun yliopiston folkloristiikan professori Pekka Hakamiehen 60-vuotispäiväksi koottiin artikkelikokoelma Viisas matkassa, vara laukussa. Näkökulmia kansanperinteen tutkimukseen. Kokoelmaan on kirjoitettu 12 artikkelia, jotka käsittelevät suullista kansanperinnettä, kansankulttuuria sekä laajemmin kulttuuria ja kulttuurintutkimusta. Artikkelit on jaettu teemoihin pienfolklore, Kalevala ja kansanrunous, perinteen paikat ja maisemat sekä folkloristiikan aineistot ja menetelmät. Esittelen seuraavassa eri teemoihin kuuluvia artikkeleita. Continue reading

Arjen poliittinen kulttuuri

Latvala 2013Latvala, Pauliina 2013: Kerrottu politiikka. Muistitietotutkimus arjen poliittisesta kulttuurista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1393. Helsinki: SKS. 253 sivua.

Tuija Saarinen

 

Meistä jokaisella on jonkinlainen suhde politiikkana pitämiimme asioihin ja ympäröivään poliittissävyiseen kulttuuriin, mutta Suomessa ei ole aiemmin tarkasteltu politiikkasuhteen rakentumista ja esittämistä yli puoluerajojen kootun muistitietoaineiston pohjalta. Muistitieto peilaa poliittista kulttuuria ja on osa suomalaista kulttuuriperintöä. Se auttaa ymmärtämään, millä tavoin politiikka on sijoittunut kulttuuriimme eri aikoina ja kuinka monimuotoisesti se liittyy merkitysten verkostoksi kansalaisten mielipiteissä. Continue reading

Mä taimi olen sun tarhassas

Hurtig 2013Johanna Hurtig 2013: Taivaan taimet. Uskonnollinen yhteisöllisyys ja väkivalta. Tampere: Vastapaino. 336 sivua.

Tiina Mahlamäki

 

Yhteiskuntatieteilijä Johanna Hurtig Lapin yliopistosta kuvaa koskettavassa tutkimuksessaan niiden vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä kasvaneiden henkilöiden kokemuksia, jotka eivät lapsena kokeneet olleensa ”taivaan taimia”, joista ei huolehdittu, joita ei suojeltu, ei varjeltu eikä kasvatettu. Continue reading

Maailman sinisin taivas

maailmanparas_kansi.inddAnu Koivunen (toim.) 2012: Maailman paras maa. Helsinki: SKS. 255 sivua.

Tiina Mahlamäki

 

Anu Koivusen toimittama artikkelikokoelma Maailman paras maa on yksi lukuisista suomalaisuuden kuvastoa kartoittavista, hahmottavista ja analysoivista teoksista. Teos asemoi itsensä esipuheessaan osaksi kansallisuus- ja suomalaisuustutkimusta, mutta erottautuu niistä pyrkimällä välttämään metodologisen nationalismin sudenkuopat. Mutta miten teos siinä onnistuu? Continue reading

Ruotsin perinnetieteiden historiaa

Palmenfelt, Ulf (toim.) 2013: Mellan nation och tradition. Idéströmningar i 1800-talets insamlingar av folklore. Föredrag från ett symposium i Visby 2728 september 2011. Acta academiae regiae Gustavi Adolphi CXXIV. Uppsala: Kungl Gustav Adolfs Akademien för svensk folkkultur.

Karina Lukin

 

Vuonna 2011 vietettiin yhden ruotsalaisten folkloristien oppi-isän, Per Arvid Säven, 200-vuotisjuhlia. Juhlan kunniaksi Visbyssä, Gotlannissa järjestettiin symposiumi, jossa pohdittiin 1800-luvun aatemaailmaa erityisesti folkloren keräämisen näkökulmasta. Ulf Palmenfelt on toimittanut symposiumiin perustuvan artikkelikokoelman, joka tarjoaa tiiviin ja innostavan johdannon ruotsalaisten perinnetieteiden historiaan ja sitä koskevaan tämän päivän tutkimukseen.  Continue reading

Karjala, mitä ja missä?

Suutari 2013Suutari, Pekka (toim.) 2013: Karjala-kuvaa rakentamassa. Helsinki: SKS. 453 sivua.

Merja Leppälahti

 

Karjala ja karjalaisuus ovat monikerroksisia konstruktioita, jotka voi määritellä hyvin monella eri tavalla ja jotka voivat eri ihmisille merkitä aivan eri asioita. Usein tulkinnoissa on tärkeässä roolissa myös aika, tavallisesti tietty ajanjakso menneisyydessä, mutta myös pohdinta tulevaisuudesta. Continue reading

Kansankirjoittajat osana kirjallistumisen prosesseja

Laitinen et Mikkola 2013Laitinen, Lea & Mikkola, Kati (toim.) 2013: Kynällä kyntäjät. Kansan kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa. Helsinki: SKS. 558 sivua.

Tuulikki Kurki

 

Suomalaisia on stereotyyppisten käsitysten mukaan pidetty vähäpuheisena kansana, mutta kuten Lea Laitisen ja Kati Mikkolan toimittama teos Kynällä kyntäjät osoittaa, niin sanottu kansa on kirjoittajana ollut varsin tuotteliasta viimeistään 1800-luvulta lähtien. Se ei ole kirjoittanut pelkästään omaan elämäänsä liittyviä muistiinpanoja, kuten helposti voisi olettaa, vaan hämmästyttävän laajasti, näytelmistä käsinkirjoitettuihin sanomalehtiin, ja mikä kiinnostavinta, varsin tietoisina aikansa kirjallisista ja yhteiskunnallisista virtauksista. Continue reading