Category Archives: Elore 1/2014

Perinteentutkimuksen näkökulma uskonnollisista yhteisöistä irtautuneiden kokemuksiin ja kertomuksiin

Timonen 2013Timonen, Jukka 2013: Todellisuudesta toiseen. Identiteetin rakentuminen uskonnollisista yhteisöistä irtautuneiden elämänkertomuksissa. Kultaneito VII. Joensuu: Suomen Kansantietouden Tutkijan Seura. 408 sivua.

Eerika Koskinen-Koivisto

 

Myönteisten kokemusten kuten uskoon tulemisen, lohdun saamisen ja jakamisen lisäksi uskonnollisuuteen ja uskontoihin liittyy myös kipeitä prosesseja. Julkisuudessa näitä käsitellään usein kielteisessä ja skandaalinkäryisessä valossa: jaetaan kauhukokemuksia ja puhutaan uskontojen uhreista. Uskosta luopuminen, irtautuminen, on aiheena arka ja henkilökohtainen ja siksi myös vaikeasti lähestyttävä. Jukka Timonen on tutkinut aihetta asiallisesti ja sensitiivisesti. Timosen väitöskirjan pääkysymyksenä on, kuinka uskonnollisista yhteistöistä irtautuneet rakentavat identiteettiään elämänkertomuksissaan. Tutkimustaan varten Timonen haastatteli 15 irtautujaa, joiden taustat ovat erilaisissa uskonnollisissa yhteisöissä. Haastattelut jakaantuivat pitkälle aikavälille, ja tutkija haastatteli suurinta osaa irtautujista useampaan kertaan. Hänen pyrkimyksenään oli selvittää, miten uskonnollisesta yhteisöstä irtautuminen sijoitetaan osaksi elämänkulkua ja miten tämä prosessi nivoutuu osaksi kertojan uutta minuutta. Continue reading

Pohjoisen myyttiset diskurssit

 

Frog et al 2012Frog, Siikala, Anna-Leena & Stepanova, Eila (toim.) 2012: Mythic Discourses: Studies in Uralic Tradition. Helsinki: SKS. 485 sivua.

Elina Hytönen-Ng

 

SKS:n vuonna 2012 julkaisema Mythic Discourses: Studies in Uralic Traditions on kansainvälisesti mielenkiintoinen teos, jossa kolmen eri maan tieteellinen osaaminen yhtyy niin sanotun uralilaisten kulttuurien tutkimisen puitteissa. Kahdeksastatoista englanninkielisestä artikkelista koostuva teos tavoittaa aiheellaan myös kansainväliset lukijat ja nostaa tutkimusalan tuntemusta myös Suomen ja sen lähialueiden ulkopuolella. Kirjan tavoitteena voidaan pitää uralilaisten perinteiden tarkastelemista nykyaikaisesta näkökulmasta. Continue reading

Esikristillisestä villistä miehestä kristityksi pyhimykseksi

Bergholm 2012Bergholm, Alexandra 2012: From Shaman to Saint: Interpretive strategies in the study of Buile Shuibhne. Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia. 212 sivua.

Elina Hytönen-Ng

Alexandra Bergholmin kirja From Shaman to Saint: Interpretive strategies in the study of Buile Shuibhne tutkii paljon huomiota saanutta keskiaikaista irlantilaista tekstiä, jossa käsitellään Buile Shuibhnen tarinaa ja hulluutta. Bergholm tarkastelee tarinaa useammassa tulkinnallisessa kontekstissa, joita on käytetty aiemmin tarinan avaamiseen ja jotka ovat vaikuttaneet tätä kautta siihen, miten tarina on ymmärretty. Tulkinnalliset kontekstit ovat historiallinen, esikristillinen, kristillinen sekä antropologinen, ja niiden vuoksi päähenkilön hulluus avautuu usealla tasolla. Shuibhnen hahmoa voidaan lukea sekä šamaanin, irlantilaisen pyhyyden, kelttiläisen jumalan että hullun noviisin kautta. Buile Shuibhne voidaan nähdä muun muassa esimerkkinä kelttiläisestä kujeilija (trickster) -hahmosta. Bergholm pyrkii avaamaan tekstiä lähinnä osana yhteisöllisiä odotuksia ja lukustrategioita, eikä niinkään yksilön lukukokemuksen kautta. Continue reading

Narratiivin retket

Hyvarinen et al 2013Hyvärinen, Matti, Hatavara, Mari & Hydén, Lars-Christer (eds.) 2013: The Travelling Concept of Narrative. Amsterdam/Philadelphia: John Benjamins Publishing Company. 311 sivua.

Tuija Hovi

 

Kertomuksen ja kerronnan tutkimusta tehdään yhä useammilla tieteenaloilla ja mitä moninaisimmilla kentillä. Perinteiset kirjallisuudentutkimus sekä kielen ja suullisen perinteen tutkimus ovat jo pitkään saaneet jakaa narratiivi-käsitteen monen muun käyttäjän kanssa. Tieteiden- ja kulttuurienvälisyys tutkimuksessa ovat sekä laajentaneet että hämärtäneet käsistä toisiin vaeltaneen käsitteen merkitystä. Tuotteliaat narratiivisen tutkimuksen edustajat Matti Hyvärinen, Mari Hatavara ja Lars-Christer Hydén ovat toimittaneet tukevan artikkelikokoelman, jonka tavoitteena on ennen kaikkea käsitteellinen täsmennys rönsyilevässä narratiivin tutkimuksessa. Kokoelman artikkelit tarkastelevat kolmea tärkeää aluetta narratiivisissa teorioissa: käsitteellistä, materiaalista ja kontekstuaalista. Tekstit on ryhmitelty kolmeen osa-alueeseen, joissa osittain toisiaan leikkaavina teemoina ovat käsitteen historiallisten linjojen seuraaminen, faktan ja fiktion vaihtosuhde sekä kehollisuuden rooli narratiivisuudessa. Continue reading

Kansakuntien, aitojen ihmisten ja perinteen vuosisata

Baycroft et al 2013Baycroft, Timothy & Hopkin, Davis (eds.) 2012: Folklore and Nationalism in Europe During the Long Nineteenth Century. Brill: Leiden, Boston. 423 sivua.

Heidi Haapoja

 

1800-luku on folkloristiikalle merkittävä ajanjakso. Eurooppalaisen filosofian suuntaukset, poliittiset ja yhteiskunnalliset muutokset ja aatehistorialliset esiinnousut loivat tieteenalan, joka on alusta pitäen ollut varsin sidottu kansakunnan ja kansallisuuden käsitteisiin. Viime vuosikymmeninä tätä oppihistoriallista taustaa on ruodittu runsaasti, ja keskusteluun osallistuu myös kansainvälinen Folklore and Nationalism in Europe During the Long Nineteenth Century -artikkelikokoelma. Kirjan kirjoittajista moni on historian- ja kulttuurintutkimuksen alalla pitkään työskennellyt asiantuntija, ja folkloristeille tuttuja nimiä ovat ainakin Pertti Anttonen, Terry Gunnell ja Jonathan Roper. Kirjan artikkelit käsittelevät folklorea valtioiden luomisen, identiteettien ja symbolien välineenä, ja termillä long nineteenth century viitataan tässä leimallisesti kansallisromanttiseen ajanjaksoon, joka alkoi 1700-luvun puolella ja jatkui 1900-luvun ensimmäisille vuosikymmenille.

Continue reading

Kulttuuriperintöprosesseja tavoittamassa

kultt.perinto kansi.inddTuomi-Nikula, Outi, Haanpää, Riina & Kivilaakso, Aura (toim.) 2013: Mitä on kulttuuriperintö? Helsinki: SKS. 392 sivua.

Heidi Haapoja

 

Kulttuuriperintö on käsite, joka on juurtunut viime vuosikymmeninä sekä tieteelliseen että yleiskieleen. Niin sanottu virallinen kulttuuriperintö viittaa yleensä Unescon yleissopimuksiin maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta. Ensiksi mainitun Suomi ratifioi vuonna 1987, jälkimmäisen vuonna 2013. (Opetusministeriö 2003; Opetus- ja kulttuuriministeriö 2013.) Kansallista tai kansainvälistä merkitystä tuottavien aineellisten tai aineettomien kulttuurin jälkien, kuten museoiden ja arkistojen kokoelmien, rakennusten, luontokohteiden ja rakennettujen alueiden, voidaan katsoa edustavan virallista kulttuuriperintöä. Continue reading

Vaihtoehtoja etnisyyden ja diasporan käsitteille

brubacker2013Brubaker, Rogers 2013: Etnisyys ilman ryhmiä. Tampere: Vastapaino. 351 sivua.

Outi Fingerroos

 

Rogers Brubaker on sosiologian professori Kalifornian yliopistossa Los Angelesissa (UCLA). Petri Ruuskan, Jarno Valkosen ja Erkki Vainikkalan suomentama Etnisyys ilman ryhmiä perustuu vuonna 2005 ilmestyneeseen alkuperäisteokseen Ethnicity without groups (Taylor & Francis Ltd). Siinä Brubaker haastaa humanistit ja yhteiskuntatieteilijät itsetutkiskeluun. Hän väittää, että etnisyyden ja identiteetin käsitteet eivät ole mitenkään yksinkertaisia, luonnollisia tai edes olemista avaavia. Nykyisellään ne kertovat enemmän tieteen trendeistä, käyttäjistään ja käyttäjien tavoitteista kuin tutkittavista ihmisistä, ilmiöistä tai kulttuureista. Brubaker siis kyseenalaistaa näiden käsitteiden ontologisen aseman, jollaisen ne ovat saaneet etenkin angloamerikkalaisessa tiedemaailmassa. Continue reading