Artikkeli ja katsaus

Elore julkaisee perinteentutkimuksen ja sen lähialojen kannalta kiinnostavia tieteellisiä artikkeleita ja katsauksia. Artikkelin abstrakti tai käsikirjoitus lähetetään toimitussihteerille sähköpostin liitetiedostona (rtf, doc, docx; ei pdf-tiedostoja). Tarkista kevään ja syksyn numeroiden julkaisuaikataulu.

Mitä artikkelilta tai katsaukselta vaaditaan?

Elore toimittaa huolella kaikki julkaistavat tekstit. Artikkelit tulee kuitenkin viimeistellä huolellisesti jo ennen toimitukseen jättämistä. Lehden toimituskunta arvioi käsikirjoituksen ja esittää siihen mahdollisesti korjausehdotuksia ennen sen lähettämistä vertaisarviointiin.

Eloressa julkaistavan artikkelin tarkistaa kaksi kirjoittajalle anonyymiksi jäävää asiantuntijaa, joten lehdessä julkaistut artikkelit ovat referoituja. Asiantuntijat suosittavat toimituskunnalle artikkelin julkaisemista tai hylkäämistä; he voivat esittää myös korjausehdotuksia.

Kirjoittajan on varauduttava korjaamaan tekstiään useita kertoja ennen julkaisemista ja joskus tiukan aikataulun puitteissa. Kirjoittajan on hyvä hahmottaa artikkelin kirjoittaminen prosessina, jonka aikana niin toimittajat kuin asiantuntija-arvioitsijatkin avustavat kirjoittajaa terävöittämään omaa argumentaatiota ja sujuvoittamaan käsikirjoitustekstiä.

Kokonaisuutta hahmotellessasi pyydämme pohtimaan seuraavia seikkoja:

  • artikkelin tai katsauksen kiinnostavuus tieteenalan kannalta
  • kysymyksenasettelun ja viitekehyksen selkeys
  • aineiston esittely ja käyttö
  • tutkimuseettisten kysymysten pohdinta
  • esityksen sujuvuus, ajatusten looginen eteneminen
  • tutkimuskirjallisuuden käyttö ja osallistuminen tieteelliseen keskusteluun
  • tutkijan oman äänen erottuminen
  • viittaustekniikka ja lähdeluettelo
  • kielen selkeys
  • tulosten johdonmukaisuus
  • mitä uutta kirjoitus tuo esiin.

Artikkeli on itsenäinen tieteellinen tutkimus, jossa kirjoittaja vastaa määrittämiinsä kysymyksiin tietyn aineiston avulla ja käy samalla vuoropuhelua aiheeseen liittyvän muun tutkimuksen kanssa. Kielelliseltä ilmaisultaan artikkelin pitää olla selkeä ja helppo seurata. Tutkimuskysymykset esitetään yleensä johdannossa ennen aineiston esittelyä. Kirjoittajan tulee kertoa lukijalle selvästi, mitkä ovat artikkelin tavoitteet, näkökulmat, lähteet ja metodologiset valinnat, mihin tutkimustraditioon tai -suuntauksiin se liittyy ja miten tavoitteisiin pyritään. Artikkelissa on hyvä pohtia sitäkin, miksi tutkittava aihe on kiinnostava ja mitä annettavaa artikkelilla on perinteentutkimukselle tai yleisemmin kulttuurien tutkimukselle. Moni aihe vaatii myös omaan tutkijapositioon ja tutkimusetiikkaan liittyvien kysymysten tarkastelua.

Toimituskunta joutuu usein puuttumaan artikkelin rakenteen ja käsittelyn loogisuuteen. Kirjoittaessa kannattaa siis pohtia, onko sisältö sopusoinnussa johdannon, etenkin tutkimuskysymysten kanssa. Artikkelikirjoittamisen koetinkivenä on esittää punainen lanka (alussa) ja pitää se esillä (rakenteessa) koko ajan.

Lopputarkastelun (lopetusluku) kirjoittamiseen kannattaa panostaa erityisesti. Ei riitä, että lopussa kerrataan kaikki aiemmin sanottu tai siirrytään ikään kuin uuteen lukuun tai kokonaan toiseen aihepiiriin. Sen sijaan lopetuksessa on otettava huomioon johdantoluvussa asetetut lähtökohdat ja tavoitteet, analyysin sisältö sekä mahdolliset uudet näkökulmat ja tutkimuskysymykset. Johtopäätöksiä voi toki esittää pitkin matkaa, mutta tällöin lukijalle on tehtävä selväksi, mikä on lopetusluvun tehtävä.

Katsaus

Katsaus poikkeaa artikkelista kysymyksenasettelun, rakenteen ja pituuden osalta. Katsauksen tehtävänä on pohtia perinteentutkimuksen ja sen lähialojen kannalta kiinnostavia aiheita, esimerkiksi oppihistorian näkökulmia, käsitteitä, tutkimusmenetelmiä tai tiettyä teemaa käsittelevää tutkimuskirjallisuutta. Katsauksessa voidaan esimerkiksi tuoda esiin mielenkiintoinen tutkimusongelma ja sen ratkaisutapoja ja -mahdollisuuksia. Katsauksessa voidaan myös eritellä johonkin tutkimuskysymykseen tai -näkökulmaan liittyvää tutkimuskirjallisuutta ja arvioida, miten jotain aihetta on tutkimuksessa käsitelty.

Katsauksessa tulee käydä ilmi kirjoituksen lähtökohdat ja asetelma ja sen lopussa on myös hyvä pohtia kooten tekstissä esiin tulleita näkökulmia ja niiden suhteita ja merkityksiä.

Katsaukset toimitetaan huolella: niitä arvioidaan ja kommentoidaan ennen julkaisemista. Asiantuntijatarkistusta katsauksille ei pääsääntöisesti tehdä.

Ohjeita kirjoittajalle

Artikkelikäsikirjoituksen suositeltava pituus on 6000–8000 sanaa, katsauksen 3000–4500 sanaa. Muotoilussa käytetään 1,5-riviväliä ja 12 pistekoon Times New Roman-kirjaintyyppiä. Käsikirjoitukseen tulee liittää mukaan kirjoittajan yhteystiedot. Artikkelia kirjoitettaessa on noudatettava tarkasti teknisen muotoilun ohjeita.

Tekstille annetaan aina oma otsikko, joka voi olla kaksiosainen. Otsikon alle merkitään kirjoittajan nimi:

Tämä on pääotsikko
– Alaotsikossa voi olla vaikkapa tarkennus

Maija Meikäläinen

Tekstin loppuun liitetään vapaamuotoisesti tieto kirjoittajan oppiarvosta, ammatista sekä toimi- tai kotipaikasta:

Filosofian tohtori Maija Malli on folkloristiikan tutkija Turun yliopistossa.

Eloressa julkaistaviin artikkeleihin liitetään englanninkielinen tiivistelmä. Laatimisohjeen löydät Eloren kirjoitusohjeista.

Kirjoittajan vastuu

Jokaisen käsikirjoituksen julkaisukelpoisuuden arvioi päätoimittaja yhdessä artikkelipalstan toimittajien kanssa. Artikkelit ja katsaukset vievät tieteellistä keskustelua eteenpäin ja ne on osoitettu Elorea lukevalle yleisölle. Open access eli vapaa saatavuus internetissä on Eloren kirjoittajalle sekä mahdollisuus että vastuu. Tieteen ulkopuoliset seikat eivät saa vaikuttaa julkaistavan tekstin sisältöön. Esimerkiksi kritiikkiä saa ja pitääkin esittää, mutta sen on oltava perusteltua, rakentavaa ja eettisesti kestävällä pohjalla.

Kirjoittaja on itse vastuussa tekstinsä sisällöstä eivätkä tekstit edusta Eloren tai Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry:n kantaa. Toimitus pidättää itselleen oikeuden päättää tekstien julkaisusta prosessin kaikissa vaiheissa.