Tekninen muotoilu

Artikkelien tulee olla pituudeltaan 6000–8000 sanaa, ja katsausten 3000–6000 sanaa. Kirja-arvioiden, kolumnien ja seminaariraporttien enimmäispituus on 900–1600 sanaa. Muotoilussa käytetään 1,5-riviväliä ja 12 pistekoon Times New Roman-kirjaintyyppiä.

Tekstiä ei saa muotoilla. Kappaleiden väliin jätetään tyhjä rivi (enter). Myös pitkät lainaukset voi erottaa tyhjällä rivillä. On suositeltavaa käyttää vain yhtä väliotsikkotasoa.

Toimittajille jätettävien käsikirjoitusten tulee olla huolella kirjoitettuja. Toimitus palauttaa käsikirjoituksen kirjoittajalle kielivirheiden tai puutteellisen lähdeluettelon vuoksi.

Lähdeviitteet merkitään tekstin sisälle sulkeisiin. Lähdeviitteessä ilmoitetaan kirjoittajan sukunimi, teoksen painovuosi ja sivunumerot: (Meikäläinen 1996, 19, 31–36). Jos viitteessä on kaksi kirjoittajaa, käytetään muotoa: (Meikäläinen & Virtanen 1970, 23–25). Jos kirjoittajia on enemmän kuin kaksi, viitteen muotona on: (Meikäläinen ym. 1999, 4–5). Digitaalisiin lähteisiin viitattaessa käytetään vastaavalla tavalla tekstin kirjoittajan nimeä tai nimimerkkiä ja tekstin julkaisuvuotta, mikäli ne ovat saatavilla.

Eloressa julkaistavissa artikkeleissa voi käyttää harkiten alaviitteitä. Ne voi laatia tekstinkäsittelyohjelman viitetyökalulla.

Vieraskieliset, avain- ja murretermit kursivoidaan ensimmäisen kerran mainitessa. Kirjojen, lehtien, hankkeiden ja projektien nimet kursivoidaan. Nettiosoitteisiin ei tule hyperlinkkiä tai alleviivausta. Oppiaineiden, tiedekuntien ja laitosten nimet ovat yleisnimiä.

Yhdysmerkin (-) ja ajatusviivan (–) käyttö on erotettava toisistaan. Ajatusviivaa (–) käytetään paitsi lauseen sisällä ajatusviivana, myös ääriarvoja, rajapaikkoja tms. osoittavien numeroiden ja sanojen välissä. (Esim. 1960–1970, taivas–maa-jako.)

Lähteiden merkitseminen

Lähteet ryhmitellään otsikoiden Tutkimusaineistot ja Kirjallisuus alle.

Tutkimusaineistot ryhmitellään tyypin (arkistoaineistot, sanomalehdet, jne.) ja arkiston nimen mukaan. Muuten noudatetaan eri arkistojen suosittelemia käytänteitä.

Esimerkki:
Turun yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitoksen arkistot
Valokuvat:
– TKU/P/00/51. Kuva asiasta jossain vuonna 2000. Kuvaaja: Matti Kuvanottaja.
Äänitteet:
Haastattelu jostakin vuonna 1998. Haastattelija: Malli Esimerkki.
– TKU/A/98/65: nainen, s. 1924.

Kirjallisuus luetteloidaan kirjoittajan nimen mukaan aakkosjärjestyksessä (kirjoja, artikkeleita ja digitaalisia lähteitä ei erotella omiksi osioikseen). Ole hyvä ja tarkista Eloressa noudatetut lähteiden merkitsemistavat seuraavista esimerkeistä!

Teokset

Sukunimi, Etunimi ilmestymisvuosi: Teoksen nimi kursiivilla. Kustantajan kotipaikka: Kustantaja.

Esimerkki:
Durkheim, Émile 1995: The Elementary Forms of Religious Life. New York: Free Press. [1912]
Huuskonen, Marjut 1998a: Matka kertomusten maailmaan. Tapausanalyysi Tenojokilaakson saamelaisten suullisesta perinteestä. Folkloristiikan lisensiaattityö. Turku: Turun yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos.

Artikkelit teoksessa

Sukunimi, Etunimi ilmestymisvuosi: Artikkelin nimi. – Sukunimi, Etunimi (toim.), Teoksen nimi kursiivilla. Kustantajan kotipaikka: Kustantaja. Sivunumerot.

Esimerkki:
Babcock-Abrahams, Barbara 1976: The Story in the Story: Metanarration in Folknarrative. – Pentikäinen, Juha & Juurikka, Tuula (eds.), Folk Narrative Research. Helsinki: FLS. 177–184.

Artikkelit tieteellisessä aikakausjulkaisussa

Sukunimi, Etunimi ilmestymisvuosi: Artikkelin nimi. – Aikakausjulkaisun nimi kursiivilla vol.(nro): sivunumerot.

Esimerkki:
Huuskonen, Marjut & Enges, Pasi 1998: Berättandets lokala betydelser. Tolknings-möjligheter för gammalt intervjumaterial. – Nord Nytt 70(3): 51–65.

Digitaaliset lähteet

Viittauksen periaate on sama kuin teoksissa ja artikkeleissa. Pääsivun nimi, toisin sanoen selaimen otsikkorivin teksti, vertautuu julkaisun nimeen.  Pääsivun nimen perään merkintä [online]. Tämän jälkeen voidaan tarjota lisätietoja julkaisufoorumista. Lähteen URL-osoite merkitään: < http://www.jokinosoite.fi >. Loppuun merkitään tulostuspäivä hakasulkeisiin (huom. piste hakasulkeessa): [pp.kk.vvvv.]. Tarkastathan digitaalisen lähteen saatavuuden artikkelia kirjoittaessasi!

Esimerkki:
Fingerroos, Outi 2002: Liikettä tämän- ja tuonilmasen välillä. – Elore 9(1) [online]. < http://cc.joensuu.fi/~loristi/1_02/fin102a.html > [13.3.2004.]
Suomen sotasurmat 1914–1922. Suomen sotasurma 1914–1922. Vuosina 1914–22 sotaoloissa surmansa saaneiden nimitiedosto [online]. < http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main > [19.1.2005.]
Batman slapping Robin. [online]. Quickmeme. < http://www.quickmeme.com/Batman-Slapping-Robin/?upcoming > [20.8.2013].

Kuvat, taulukot ja erikoismerkit

Eloren artikkeleissa voidaan julkaista kuvia.Toimitus varaa oikeuden olla julkaisematta sille lähetettyjä kuvia. Kirjoittajan on itse tarkistettava, liittyykö kuviin tekijänoikeus- tai julkaisumaksuja. Kuvat skannataan 300 dpi:n resoluutiolla ja tallennetaan itsenäisinä jpg-, tiff- tai gif -tiedostoina. Kuvat numeroidaan ja niiden paikat kuvateksteineen merkitään käsikirjoitukseen numerojärjestyksessä seuraavasti:

Esimerkki:
TÄHÄN KUVA 1 TEKSTILLÄ:
Tämä kuva esittää jotain. Kuva: Maija Esimerkki 2004.

Jos tekstissä on kaavioita, taulukoita tai erikoismerkkejä, niiden toimituksesta on sovittava mahdollisimman varhain.