Elore julkaisee perinteentutkimuksen ja sen lähialojen kannalta kiinnostavia tieteellisiä artikkeleita, katsausartikkeleita ja katsauksia. Käsikirjoitusten tulee olla toimituksessa 15.1. (vuoden ensimmäinen numero) ja 15.8. (vuoden toinen numero) mennessä. Käsikirjoitus lähetetään artikkelitoimittajille sähköpostin liitetiedostona (rtf).
Eloren artikkelitoimittajat:
Petja Aarnipuu, FT, päätoimittaja
vapaa tutkija
petja (at) aarnipuu.fi
Riina Haanpää, FT
Turun yliopisto,
Kulttuuriperinnön tutkimus
riihaa (at) utu.fi
Helena Saarikoski, FT, dosentti
Turun yliopisto,
Naistutkimus
Helsingin yliopisto, Folkloristiikka
saarikoski.helena (at) gmail.com
OHJEITA KIRJOITTAJALLE
Artikkelikäsikirjoituksen suositeltava pituus on 15–20 liuskaa, katsausartikkelin 10–15 ja katsauksen 8–12 liuskaa (1,5 riviväli, 12 pistekoon Times New Roman). Käsikirjoitukseen tulee liittää mukaan kirjoittajan yhteystiedot. Artikkelia kirjoitettaessa on noudatettava tarkasti teknisen muotoilun ohjeita.
Tekstille annetaan aina oma otsikko, joka voi olla kaksiosainen. Otsikon alle merkitään kirjoittajan nimi:
Tämä on pääotsikko
– Alaotsikossa voi olla vaikkapa tarkennusMaija Meikäläinen
Tekstin loppuun liitetään vapaamuotoisesti tieto kirjoittajan oppiarvosta, ammatista sekä toimi- tai kotipaikasta:
Filosofian tohtori Maija Malli on folkloristiikan tutkija Turun yliopistossa.
Eloressa julkaistaviin artikkeleihin liitetään englanninkielinen tiivistelmä. Laatimisohjeen löydät Eloren kirjoitusohjeista.
MITÄ ARTIKKELILTA TAI KATSAUKSELTA VAADITAAN?
Ohjeet on suunnattu ensisijaisesti ensimmäisiä tieteellisiä artikkeleitaan kirjoittaville.
Elore toimittaa huolella kaikki julkaistavat tekstit. Artikkelit tulee viimeistellä huolellisesti jo ennen toimitukseen jättämistä. Lehden toimituskunta arvioi käsikirjoituksen ja esittää siihen mahdollisesti korjausehdotuksia ennen sen lähettämistä asiantuntijatarkastukseen.
Eloressa julkaistavan artikkelin tarkistaa kaksi kirjoittajalle anonyymiksi jäävää asiantuntijaa, joten lehdessä julkaistut artikkelit ovat referoituja. Asiantuntijat suosittavat toimituskunnalle artikkelin julkaisemista tai hylkäämistä; he voivat esittää myös korjausehdotuksia. Kirjoittajan onkin varauduttava korjaamaan tekstiään useita kertoja ennen julkaisemista.
Kokonaisuutta hahmotellessasi pyydämme pohtimaan seuraavia seikkoja:
artikkelin tai katsauksen kiinnostavuus tieteenalan kannalta kysymyksenasettelun ja viitekehyksen selkeys aineiston esittely ja käyttö tutkimuseettisten kysymysten pohdinta esityksen sujuvuus, ajatusten looginen eteneminen tutkimuskirjallisuuden käyttö ja osallistuminen tieteelliseen keskusteluun tutkijan oman äänen erottuminen viittaustekniikka ja lähdeluettelo kielen selkeys tulosten johdonmukaisuus mitä uutta kirjoitus tuo esiin.
Artikkeli on itsenäinen tieteellinen tutkimus, jossa kirjoittaja vastaa määrittämiinsä kysymyksiin tietyn aineiston avulla ja käy samalla vuoropuhelua aiheeseen liittyvän muun tutkimuksen kanssa. Kielelliseltä ilmaisultaan artikkelin pitää olla selkeä ja helppo seurata. Tutkimuskysymykset esitetään yleensä johdannossa ennen aineiston esittelyä. Kirjoittajan tulee kertoa lukijalle selvästi, mitkä ovat artikkelin tavoitteet, näkökulmat, lähteet ja metodologiset valinnat, mihin tutkimustraditioon tai -suuntauksiin se liittyy ja miten tavoitteisiin pyritään. Artikkelissa on hyvä pohtia sitäkin, miksi tutkittava aihe on kiinnostava ja mitä annettavaa artikkelilla on perinteentutkimukselle tai yleisemmin kulttuurien tutkimukselle. Moni aihe vaatii myös omaan tutkijapositioon ja tutkimusetiikkaan liittyvien kysymysten tarkastelua.
Toimituskunta joutuu usein puuttumaan artikkelin rakenteen ja käsittelyn loogisuuteen. Kirjoittaessa kannattaa siis pohtia, onko sisältö sopusoinnussa johdannon, etenkin tutkimuskysymysten kanssa. Artikkelikirjoittamisen koetinkivenä on esittää punainen lanka (alussa) ja pitää se esillä (rakenteessa) koko ajan.
Lopputarkastelun (lopetusluku) kirjoittamiseen kannattaa panostaa erityisesti. Ei riitä, että lopussa kerrataan kaikki aiemmin sanottu tai siirrytään ikään kuin uuteen lukuun tai kokonaan toiseen aihepiiriin. Sen sijaan lopetuksessa on otettava huomioon johdantoluvussa asetetut lähtökohdat ja tavoitteet, analyysin sisältö sekä mahdolliset uudet näkökulmat ja tutkimuskysymykset. Johtopäätöksiä voi toki esittää pitkin matkaa, mutta tällöin lukijalle on tehtävä selväksi, mikä on lopetusluvun tehtävä.
Katsausartikkeli ja katsausKatsausartikkelit ja katsaukset poikkeavat artikkelista kysymyksenasettelun, rakenteen ja pituuden osalta. Ne ovat kirjoituksia, joiden tehtävänä on pohtia perinteentutkimuksen ja sen lähialojen kannalta kiinnostavia aiheita, esimerkiksi oppihistorian näkökulmia, käsitteitä, tutkimusmenetelmiä tai tiettyä teemaa käsittelevää tutkimuskirjallisuutta. Katsausartikkeli voi esimerkiksi olla kirjoitus, jossa tuodaan esiin mielenkiintoinen tutkimusongelma ja sen ratkaisumahdollisuuksia, mutta ei suoranaisesti ratkaisua. Katsaus taas voi olla tutkimuskirjallisuuteen perustuva kuvaus siitä, miten jotain aihetta on tutkimuksessa käsitelty, tai se voi olla empiirisen aineiston ja sen muodostamisen kuvaus ja arvio siitä, minkälaisiin tutkimuskysymyksiin aineiston avulla voi etsiä vastauksia.
Katsausartikkelin ja katsauksen arvioi, kommentoi ja toimittaa aina vähintään kaksi Eloren toimittajaa. Asiantuntijatarkistusta katsauksille ja katsausartikkeleille ei pääsääntöisesti tehdä.
KIRJOITTAJAN VASTUU
Jokaisen käsikirjoituksen julkaisukelpoisuuden arvioi päätoimittaja yhdessä artikkelipalstan toimittajien kanssa. Artikkelit ja katsaukset vievät tieteellistä keskustelua eteenpäin ja ne on osoitettu Elorea lukevalle yleisölle. Open access eli vapaa saatavuus Internetissä on Eloren kirjoittajalle sekä mahdollisuus että vastuu. Tieteen ulkopuoliset seikat eivät saa vaikuttaa julkaistavan tekstin sisältöön. Esimerkiksi kritiikkiä saa ja pitääkin esittää, mutta sen on oltava perusteltua, rakentavaa ja eettisesti kestävällä pohjalla.
Kirjoittaja on itse vastuussa tekstinsä sisällöstä eivätkä tekstit edusta Eloren tai Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry:n kantaa. Toimitus pidättää itselleen oikeuden päättää tekstien julkaisusta prosessin kaikissa vaiheissa.