ELOREN PERUSTAMINEN JA TAVOITTEET
Vuonna 1994 perustettua Elorea on alusta alkaen toimitettu yhteistoimin ja kiinteässä yhteistyössä alan yliopistolaitosten kanssa. Lehden tavoitteena on tukea nuoria, uraansa aloittelevia tutkijoita tarjoamalla heille julkaisu, jonka parissa voidaan oppia tieteellisen kirjoittamisen ja julkaisemisen käytäntöjä. Viimeaikoina toimituskuntaan on rekrytoitu väitelleitä tohtoreita turvaamaan lehden toimituskunnan asiantuntevuus. Lehden toimituskuntaan myös kuuluu toimittajia kaikilta niiltä yliopistopaikkakunnilta, joissa Suomessa opetetaan folkloristiikkaa täysimääräisenä (Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Turku).
Suomen kansantietouden Tutkijain Seura ry (SKTS) päätti lehden perustamiskokouksessa aloittaa Elektroloristin julkaisemisen verkossa. Verkkolehti-muodon arveltiin kannustavan aloittelevia kirjoittajia, koska verkkojulkaiseminen oli vielä 1990-luvun puolivälin akateemisessa maailmassa uutta. Lisäksi ajateltiin, että verkkolehti olisi myös ei-akateemisen lukijakunnan saatavilla, mikä on edelleen tärkeä seikka Eloren toimintafilosofiassa.
ELOREN TOIMINTA SEN ILMESTYMISVUOSINA
Elore on ilmestynyt säännöllisesti kahdesti vuodessa koko toiminta-aikansa. Se täyttää korkeatasoiselle tiedejulkaisulle asetetut kriteerit, mitä pidetään toimitustyön lähtökohtana: lehti siirtyi noudattamaan artikkeleiden asiantuntija-arviointia numerosta 2/2003 alkaen. Elore on monipuolinen, koko maan tutkimusvolyymin kattava, keskusteleva ja innovatiivinen tiedejulkaisu ja jo vakiintunut osa folkloristista yhteisöä. Sen kirjoittajakuntaan kuuluvat lähes kaikki alan suomalaiset professorit, dosentit ja väitelleet tohtorit. Nuorempi tutkijakoulutettavien polvi on ottanut lehden alusta asti omakseen. Eloressa julkaistaan myös lähialojen tutkijoiden kirjoituksia, jos ne ovat folkloristisesti ja kulttuurintutkimuksellisesti kiinnostavia. Toimituskunta on saanut yhteydenottoja myös eri puolilta maailmaa.
Eloressa julkaistavat kirjoitukset jaotellaan jo toimitusvaiheessa kolmeen osaan: a) artikkeleihin, katsausartikkeleihin ja katsauksiin, b) ajankohtaisiin teksteihin ja c) kirjaesittelyihin. Kullakin osastolla on vastuutoimittajansa. Eloren toimitusperiaatteina ovat kirjoitusten tieteellinen kiinnostavuus, argumentaatio, lähteiden oikea käyttö ja nuoria tutkijoita eteenpäin kannustava palaute.
Kiinteä yhteistyö Eloren, Suomen Kansantietouden Tutkijain Seuran, yliopistojen laitosten ja muiden alan tieteellisten instituutioiden (SKS, arkistot, tutkijakoulut) välillä on näkynyt erityisesti Eloren teemanumeroissa. Niissä on myös kokeiltu uudenlaisia kirjoittamisen ja keskustelun tapoja.
Elorea on kehitetty systemaattisesti lehden toiminnan vakiinnuttua 1990-luvun lopulta alkaen. Lehdessä on säännöllisesti ollut pääkirjoitus, ja lehden palstoilla seurataan varsin kattavasti alan tapahtumia (seminaariraportit, asiantuntijahaastattelut, lectiot, kirja-arviot). Numerossa 2/2003 siirryttiin artikkeleiden asiantuntija-arviointiin (referoijat), ja samasta numerosta alkoi käytäntö julkaista joltakulta alan ansioituneelta asiantuntijalta pyydetty kolumni. Vuoden 2003 lopulla julkaistiin myös Romppu-Elore, jossa CD-romille talletettiin kaikki siihen mennessä ilmestyneet lehden numerot lisättynä kirjoittaja- ja otsikkohakemistoilla. Artikkeleiden englanninkielisten abstraktien julkaiseminen aloitettiin numerossa 2/2004.
Jokaisen numeron alkuperäisversiosta on toimitettu paperituloste Helsingin Yliopiston Kirjaston vapaakappalekokoelman lisäksi alan yliopistolaitosten kirjastoihin sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastoon. Elorella on oma ISBN -numero, ja se luetteloidaan ARTO-tietokantaan. Lehti on perustamisestaan lähtien ollut mukana elektronisten julkaisujen kokeiluprojektissa, ELEKTRAssa, jota kautta lehti on myös saatavilla vapaasti.
ELORE AVOIMEN VERKKOJULKAISEMISEN KEHITTÄJÄNÄ
Elore on tunnettu ja arvostettu verkkojulkaisija. Elore uskookin opetusministeriön Avoimen tieteellisen julkaisutoiminnan työryhmän muistion (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:8) tarjoavan sille myös jatkossa elintilaa: mahdollisuuden pysyä tieteellisille seuroille jaettavan valtionavustuksen piirissä. Elore mainittiin opetusministeriön muistiossa yhtenä ensimmäisistä täysin avoimeen saatavuuteen perustuvista tiedejulkaisuista.
Etenkin vertaisarviointiin siirtyminen, TSV:n julkaisutuki ja toimitustyön kehittäminen ovat nostaneet Eloren tieteellisen osaamisen tason korkeaksi. Vuonna 2005 lehti toteutti talkoovoimin kotisivujen uudistamisen. Samalla julkaistavat tekstit siirrettiin palvelimelle pdf-muodossa.
Elore on ollut vuodesta 2006 mukana TSV:n verkkopalvelujen toteuttamassa OJS – Open Journal System -pilottihankkeessa (OJS = a journal management and publishing system). Elore toimi systeemin koekäyttäjänä kolmen muun suomalaisen tiedelehden kanssa. Elore siirtyi OJS-systeemiin numerosta 1/2007 alkaen; samalla kotisivut siirtyivät TSV:n palvelimelle ja lehti sai verkkotunnuksen (elore.fi) ja otti käyttöön osoitteen www.elore.fi.