YLEISTÄ
Artikkelien tulee olla pituudeltaan 15–20 liuskaa, katsausartikkelien 10–15 liuskaa ja katsausten 8–12 liuskaa (1,5 riviväli, 12 pistekoon Times New Roman). Kirja-arvioiden, kolumnien ja seminaariraporttien enimmäispituus on 5 liuskaa.
Tekstiä ei saa muotoilla. Kappaleiden väliin jätetään tyhjä rivi (enter). Myös pitkät lainaukset voi erottaa tyhjällä rivillä. On suositeltavaa käyttää vain yhtä väliotsikkotasoa.
Toimittajille jätettävien käsikirjoitusten tulee olla huolella kirjoitettuja. Toimitus palauttaa käsikirjoituksen kirjoittajalle kielivirheiden tai puutteellisen lähdeluettelon vuoksi.
Lähdeviitteet merkitään tekstin sisälle sulkeisiin. Lähdeviitteessä ilmoitetaan kirjoittajan sukunimi, teoksen painovuosi ja sivunumerot: (Meikäläinen 1996, 19, 31–36). Jos viitteessä on kaksi kirjoittajaa, käytetään muotoa: (Meikäläinen & Virtanen 1970, 23–25). Jos kirjoittajia on enemmän kuin kaksi, viitteen muotona on: (Meikäläinen ym. 1999, 4–5). Loppuviitteiden käyttöä on vältettävä. Mikäli loppuviitteitä kuitenkin käytetään, ne voidaan tehdä tekstinkäsittelyohjelman viitetyökalulla.
Vieraskieliset, avain- ja murretermit kursivoidaan ensimmäisen kerran mainitessa. Kirjojen, lehtien, hankkeiden ja projektien nimet kursivoidaan. Nettiosoitteisiin ei tule hyperlinkkiä tai alleviivausta. Oppiaineiden, tiedekuntien ja laitosten nimet ovat yleisnimiä.
Yhdysmerkin (-) ja ajatusviivan (–) käyttö on erotettava toisistaan. Ajatusviivaa (–) käytetään paitsi lauseen sisällä ajatusviivana, myös ääriarvoja, rajapaikkoja tms. osoittavien numeroiden ja sanojen välissä. (Esim. 1960–1970, taivas–maa-jako.)
LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN
Lähteet ryhmitellään otsikoiden Tutkimusaineistot ja Kirjallisuus alle.
Tutkimusaineistot ryhmitellään tyypin (arkistoaineistot, sanomalehdet,
jne.) ja arkiston nimen mukaan. Muuten noudatetaan eri arkistojen
suosittelemia käytänteitä.
Esim.
Turun yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitoksen arkistot
Valokuvat:
– TKU/P/00/51. Kuva asiasta jossain vuonna 2000. Kuvaaja: Matti Kuvanottaja.
Äänitteet:
Haastattelu jostakin vuonna 1998. Haastattelija: Malli Esimerkki.
– TKU/A/98/65: nainen, s. 1924.
Kirjallisuus luetteloidaan kirjoittajan
nimen mukaan aakkosjärjestyksessä (kirjoja, artikkeleita ja
digitaalisia lähteitä ei erotella omiksi osioikseen). Ole hyvä ja
tarkista Eloressa noudatetut lähteiden merkitsemistavat seuraavista
esimerkeistä!
Teokset
SUKUNIMI, ETUNIMI ilmestymisvuosi: Teoksen nimi kursiivilla. Kustantajan kotipaikka: Kustantaja.Esim.
DURKHEIM, ÉMILE 1995: The Elementary Forms of Religious Life. New York: Free Press. [1912]
HUUSKONEN, MARJUT 1998a: Matka kertomusten maailmaan. Tapausanalyysi Tenojokilaakson saamelaisten suullisesta perinteestä. Folkloristiikan lisensiaattityö. Turku: Turun yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos.
Artikkelit teoksessa
SUKUNIMI, ETUNIMI ilmestymisvuosi: Artikkelin nimi. – Sukunimi, Etunimi (toim.), Teoksen nimi kursiivilla. Kustantajan kotipaikka: Kustantaja.Esim.
BABCOCK-ABRAHAMS, BARBARA 1976: The Story in the Story: Metanarration in Folknarrative. – Pentikäinen, Juha & Juurikka, Tuula (eds.), Folk Narrative Research. Helsinki: FLS.
Artikkelit tieteellisessä aikakausjulkaisussa
SUKUNIMI, ETUNIMI ilmestymisvuosi: Artikkelin nimi. – Aikakausjulkaisun nimi kursiivilla vol.(nro).Esim.
HUUSKONEN, MARJUT & ENGES, PASI 1998: Berättandets lokala betydelser. Tolknings-möjligheter för gammalt intervjumaterial. – Nord Nytt 70(3).
Digitaaliset lähteet
Viittauksen periaate on sama kuin teoksissa ja artikkeleissa. Pääsivun nimen perään merkintä [online]. Lähteen URL-osoite merkitään: < http://www.jokinosoite.fi >. Loppuun merkitään tulostuspäivä hakasulkeisiin (huom. piste hakasulkeessa): [pp.kk.vvvv.].Esim.
FINGERROOS, OUTI 2002: Liikettä tämän- ja tuonilmasen välillä. – Elore 9(1) [online]. < http://cc.joensuu.fi/~loristi/1_02/fin102a.html > [13.3.2004.]
SUOMEN SOTASURMAT 1914–1922. Vuosina 1914–22 sotaoloissa surmansa saaneiden nimitiedosto [online]. < http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main > [19.1.2005.]
KUVAT, TAULUKOT JA ERIKOISMERKIT
Kuvia julkaistaan korkeintaan kolme, ja toimitus varaa oikeuden olla julkaisematta sille lähetettyjä kuvia. Kirjoittajan on itse tarkistettava, liittyykö kuviin tekijänoikeus- tai julkaisumaksuja. Kuvat skannataan 300 dpi:n resoluutiolla ja tallennetaan itsenäisinä jpg-, tiff- tai gif -tiedostoina. Kuvat numeroidaan ja niiden paikat kuvateksteineen merkitään käsikirjoitukseen numerojärjestyksessä seuraavasti:
Esim.
TÄHÄN KUVA 1 TEKSTILLÄ:
Tämä kuva esittää jotain. Kuva: Maija Esimerkki 2004.
Jos tekstissä on kaavioita, taulukoita tai erikoismerkkejä, niiden toimituksesta on sovittava mahdollisimman varhain.