Uuden Sherlockin uudenlaiset fanit 

Fanius osana digitaalista mediatuotantoa

 

Tanja Sihvonen ja Meniina Wik

 

Klikkaa artikkeliin!

Itseilmaisullisen funktionsa lisäksi fanituotanto asettuu kiinnostavilla tavoilla osaksi globaalia mediateollisuutta. Fanifiktiota voi tarkastella paitsi digitaalisen ajan kansankulttuurina myös epäsuorana keinona osallistua kaupalliseen mediatuotantoon. Faniuden käytäntöjä voidaan myös tietoisesti ottaa osaksi tuotantoja. Tässä artikkelissa tarkastelemme tätä rajapintaa pohtimalla yhtäältä, miten fanit on otettu huomioon tv-sarja Uuden Sherlockin (Sherlock, 2010–) narratiivissa eli sen kerronnallisissa rakenteissa, ja toisaalta miten fanit vastaavat heitä puhuttelevaan sisältöön. Taustoittaaksemme analyysiamme tarkastelemme Sherlock Holmesiin liittyvää faniutta myös laajemmin. Uusi Sherlock on oiva tutkimuksen kohde pohjautuessaan yli 120 vuotta olemassa olleeseen fiktiiviseen hahmoon, jonka faneja on osallistettu sen ympärille rakentuvaan kerronnalliseen universumiin lähes alusta saakka. Käytämme tässä artikkelissa aineistona sekä tv-sarjaa ja siinä esiintyviä hahmoja että internetissä jaettua fanituotantoa ja tähän liittyviä keskusteluja. Tutkimusmateriaalimme koostuu teksteistä, kuvista ja audiovisuaalisesta aineistosta.

 

Abstract

New Sherlock, new kinds of fans: Fan practices as part of digital media production

In addition to their self-expressive functions, fan practices play an interesting role in the global media industry. In the digital age, fan fiction can be examined as folklore, but also as an indirect means of taking part in commercial media production. The practices of fandom can also decidedly be incorporated in the digital production cycles. This article examines the intersection between commercial and fan-produced content by investigating how fans are taken into account in the narrative structure of the BBC TV series Sherlock (2010–), and how they respond to the content that is targeted at them. As a context for the analysis, Sherlock Holmes fandom is examined in the long run. Sherlock is an excellent object of research because the fictional character of Sherlock Holmes has existed for over 120 years, and his fans have contributed to the narrative universe surrounding him from the beginning. As research material, the episodes and characters of the television series Sherlock are used, as well as online discussions and fan-produced content shared on the internet. The data analysed here consists of texts, pictures, and audiovisual material.

SaveSave